Kun koronavirus vuoden 2020 alussa saapui Suomeen ja maassa otettiin käyttöön viruksen leviämistä estäviä rajoituksia ja suosituksia, osa toimialoista joutui vaikeaan tilanteeseen. Nopeasti pandemiaksi kehittynyt tilanne ajoi yrityksiä konkurssin partaalle.
Yritysten ahdinkoon reagoitiin jo saman kevään aikana, kun Suomessa otettiin 1.5.2020 käyttöön konkurssisuoja, joka rajoitti velkojan oikeutta hakea velallista yritystä konkurssiin. Konkurssisuoja oli alunperin voimassa 1.5.2020–31.10.2020, mutta sitä jatkettiin lokakuussa 31.1.2021 asti. Konkurssisuojan aikana yrityksiä ei voinut asettaa konkurssiin vain koska ne eivät olleet noudattaneet konkurssiuhkaista maksukehotusta (eli maksaneet erääntyvää saatavaa). Muutoksen tarkoitus oli suojella terveitä yrityksiä koronapandemian äkkinäisiltä ja radikaaleilta vaikutuksilta.
Suoja poistui 1.2.2021, mistä lähtien velkojat ovat voineet hakea yritystä konkurssiin mikäli saatavaa ei ole maksettu. Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen maksuaika on normaalisti yksi viikko, mutta 30.9.2021 asti se on poikkeuksellisesti 30 päivää. Koska monen yrityksen tulot ovat rajallisten osallistujamäärien ja ihmisten vähäisen liikkumisen takia minimissä, olisi viikko armottoman lyhyt aika reagoida. Maksuajan muutoksen ansiosta yrityksillä onkin enemmän aikaa järjestää asiat ennen kuin ne asetetaan maksukyvyttömiksi. Vaikka koronatartuntojen määrä on tällä hetkellä kiristyneiden rajoitusten johdosta laskussa, yritysten hankala tilanne ei tule muuttumaan vielä vähään aikaan.
Etenkin uutisoinnista on saanut sen kuvan, että pandemiasta kärsivät ennen kaikkea matkailualan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä viihde- ja kulttuurialan yritykset. Yleinen käsitys on, että vaikeuksissa ovat olleet ja ovat jatkossakin ne yritykset, jotka ovat riippuvaisia palveltavista ihmisistä. Mikä on ollut taloustietojen perusteella koronauutisoinnissa eniten näkyneiden toimialojen tilanne viimeisen vuoden aikana?
Selvityksen pohjaksi otimme tarkasteluun 1.2.2020–31.2.2021 annettujen velkomustuomioiden kokonaissumman kaikilla toimialoilla koko Suomessa. Velkomustuomio on käräjäoikeuden antama tuomio siitä, että velallisen on maksettava saatavat velkojalle. Tuomio on ulosoton peruste, ja siitä saa maksuhäiriömerkinnän.
Kuten yllä olevasta kuvaajasta näkyy, tuomioiden kokonaissumma oli maltillinen vielä helmikuussa 2020. Se kuitenkin lähes kolminkertaistui maaliskuussa Suomen koronatilanteen vakavoiduttua. Velkomustuomioiden kokonaissumma alkoi taas pienentyä poikkeustilan kynnyksellä ja sen jälkeen, kun rajoituksia alettiin kesän saapuessa purkaa. Ihmiset viettivät vuoden 2020 kesän suhteellisen normaaleissa merkeissä.
Tuomioiden kokonaissummassa oli uusi piikki syksyllä 2020, mutta luvut laskivat hetkeksi, kun konkurssisuojaa pidennettiin. Tammikuussa 2021, konkussisuojan loppuvaiheilla, tuomioiden kokonaissumma alkoi kasvaa, mutta helmikuussa se laski taas huomattavasti, kun yrityksille oli annettu lisäaikaa selvittää asiansa. Kuitenkin, kun vuosien 2020 ja 2021 helmikuita vertailee, huomataan, että velkomustuomioiden kokonaissumma oli kaksi kertaa suurempi tämän vuoden helmikuussa.
Entä miltä uutisoinnin perusteella eniten koronapandemiasta kärsineiden toimialojen tilanne näyttää velkomustuomioiden osalta? Tämä selviää blogitekstimme toisessa osassa.
Tilastojen lähde: Taloustutka
Ota Taloustutka koekäyttöösi kahdeksi viikoksi
Käytämme syöttämiäsi tietoja vain kokeilutunnuksen luontiin ja koekäyttöjaksoon liittyvään yhteydenottoon. Tietojasi ei luovuteta kolmannelle osapuolelle. Voit olla yhteydessä yritykseemme ja pyytää tunnuksen ja yhteystietojesi poistamista tarvittaessa.
