Suomen kotoperäinen työvoima on vähenemässä, ja riittävän työvoiman saatavuus onkin yksi maamme lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. Työvoimapula hidastaa talouskasvua ja osaltaan rappeuttaa julkista taloutta. Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarpeeksi veronmaksajia suhteessa hoitokustannusten nousuun ja eläkeläisten määrän kasvuun – eikä viime vuosikymmenet laskenut syntyvyys tilannetta paranna.
Koko Suomen tilanne on helppo hahmottaa, mutta mikä on tilanne pienemmässä mittakaavassa kuntatasolla? Taloustutkan Kuntakatsauksen avulla vertailet selkeiden kuvaajien avulla kuntien, maakuntien ja seutukuntien työllisyyden avainlukuja sekä väestörakennetta. Saat nopeasti kattavan kuvan alueesi tilasta sekä kehityksen suunnasta.
Päätimme tarkastella Suomen 15 asukasluvultaan suurimman kaupungin nykytilannetta: työvoiman suhde asukaslukuun, työttömien osuus työvoimasta sekä avoimien työpaikkojen määrä. Samalla tarkastelimme myös maan sisäisen muuttovoiton ja muuttotappion suhdetta.
Suomen 15 asukasluvultaan suurinta kuntaa (2023):
Työvoiman suhde asukaslukuun ja työttömien suhde työvoimaan
Viidentoista tarkasteltavan kaupungin joukossa työvoiman (työttömät + työssäkäyvät; 1.2023) osuus asukasluvusta on puolet tai enemmän ainoastaan kolmessa kaupungissa (Helsinki 53%, Vantaa 52,70%, Espoo 50%). Väkiluvultaan pienemmissä kaupungeissa myös työvoiman osuus laskee, poikkeuksena tosin listamme asukasluvultaan toiseksi pienin kaupunki Vaasa (48,20%). Työvoiman osuus kaupungin asukkaista on pienin Kouvolassa (44,90%).
Työttömien (4.2023) osuus työvoimasta nousee yli 10 prosentin yhdeksässä kaupungissa, ollen suurin Joensuussa (12,90%). Siinä missä muiden kaupunkien osuudet asettuvat 10 prosentin tuntumaan, Vaasassa työttömien osuus työvoimasta on vain 6,80%.
Työttömyys: väestöryhmien jakautuminen
Kun lasketaan pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä, huomataan, että se nousee yli kolmasosan kymmenessä kaupungissa, ollen korkein Lahdessa (44,70%). Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on lähellä neljäsosaa vain Lappeenrannassa (25,50%). Korkeimman työttömyysprosentin Joensuussa tämä osuus on viidenneksi suurin (38,90%).
Tarkasteltaessa alle 25-vuotiaiden työttömien osuutta työttömien kokonaismäärästä, erottuvat korkean osuuden Oulu (16,30%) ja Jyväskylä (15,40%) muista. Viiden kaupungin osuus jää alle 10 prosentin, ja Helsingissä lukema on selvästi pienin (6,50%).
Vanhemmiten pitkäaikaistyöttömyyden riski kasvaa. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on alle 25-vuotiaiden vastaavaan nähden moninkertainen jokaisessa viidessätoista kaupungissa. Huomionarvoista kuitenkin on, että Oulussa ja Jyväskylässä näissä määrissä ei ole yhtä suurta eroa kuin muissa isoissa kaupungeissa. Oulussa ja Jyväskylässä yli 50-vuotiaiden työttömien osuus työttömien kokonaismäärästä on pienin (Oulu 27,70%, Jyväskylä 28,20%), ja näiden lisäksi vain Tampereella (28,40%) osuus on alle kolmasosan.
Ulkomaalaisten työttömien osuus työttömien kokonaismäärästä nousee yli neljäsosan neljässä kaupungissa. Osuus on selvästi korkein eteläisessä Suomessa Espoossa (30,30%) ja Vantaalla (33,60%), jossa se ylittää kolmasosan. Näihin eteläisen Suomen kaupunkeihin on myös muuttanut eniten ulkomaalaisia viime vuosina. Osuus on pienin Oulussa (6,30%). Viidentoista suurimman kaupungin joukossa ulkomaalaisten työttömien osuus jää kuudessa kaupungissa alle 10 prosentin, joten alueiden väliset erot ulkomaalaisten työttömien osuudessa ovat todellakin suuria.
Avoimet työpaikat ja maan sisäinen muuttovoitto/muuttotappio
Tarkasteltaessa avoimien työpaikkojen (4.2023) suhdetta työttömien määrään selvästi paras tilanne on Vaasassa, jossa yhtä työtöntä henkilöä kohden on avoinna 1,38 työpaikkaa. Toiseksi paras tilanne on Hämeenlinnassa (0,45 avointa työpaikkaa / työtön henkilö). Viidestätoista suurimmasta kaupungista kolmessa avoimia työpaikkoja on yksi viittä tai useampaa henkilöä kohden (Lappeenranta 0,17; Jyväskylä 0,18; Lahti 0,20).
Viidentoista asukasluvultaan suurimman kaupungin otannalla maan sisäinen muuttoliikenne (2023) kohdistuu Helsinkiä (-556) ja Vantaata (-696) lukuun ottamatta yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin, listan pienimmän kaupungin, Hämeenlinnan, ollessa poikkeus (+48). Lappeenrannassa merkittävä muuttotappio (-459) korreloi avoimien työpaikkojen vähäisen määrän kanssa. Jyväskylässä taas huomattava muuttovoitto (+727) suhteessa avoimien työpaikkojen määrään asettaa haasteita työllistymiselle.
Kuntakatsaus: työllisyyden ja yritystalouden avainluvut sekä tulevaisuuden näkymät
Taloustutkan Kuntakatsauksen avulla teet vielä tarkempia analyysejä väestön ja työllisyyden kehityksestä ja selvität nopeasti oman ja naapurialueiden yritystoiminnan tulevaisuuden näkymät. Löydät yhdestä paikasta tuoreen kuntatiedon tärkeimpine kunta- ja yritystalouden avainlukuineen.
Kuntakatsauksen selkeissä kuvaajissa tarkastelet tietyn toimialan tilannetta aluettain, ja voit myös vertailla eri toimialojen avainlukuja alueen sisällä. Löydät kattavat tilastot alueella toimivien yritysten häiriötiloista ja listaukset alueen eri mittareilla parhaiten menestyvistä kärkiyrityksistä. Kuntakatsauksen yrittäjyysindeksin avulla vertailet alueiden yleistä sopivuutta liiketoiminnan harjoittamiseen.
Ota Taloustutka koekäyttöösi 7 päivän ajaksi
Ilmainen koekäyttöjakso ei sido sinua jatkotilaukseen.
Käytämme antamiasi tietoja vain kokeilutunnuksen luontiin ja koekäyttöjaksoon liittyvään yhteydenottoon. Tietojasi ei luovuteta kolmansille osapuolille. Voit olla yhteydessä yritykseemme ja pyytää tunnuksen ja yhteystietojesi poistamista tarvittaessa.
Haluatko varata 30 minuutin palveluesittelyn? Verkkotapaamisessa kerromme, miten hyödynnät Taloustutkaa liiketoiminnassasi parhaalla mahdollisella tavalla.
Varaa 30 minuutin Taloustutka-esittely (Microsoft Bookings)
