Suomessa siirryttiin keväällä koronaviruspandemian pahimpien tartuntaryppäiden ja niistä johtuneiden rajoitusten jälkeiseen “normaaliin” aikaan. Yhteiskuntaa koetellut virus ei ole kadonnut, mutta kuluneista koronavuosista voidaan jo alkaa muodostaa yleiskuvaa.
Viime vuosina erityisesti maan työllisyystilanne on vaihdellut yritysten lomautettua henkilökuntaa ja yhä useamman työntekijän lopulta vaihdettua työpaikkaa. Onkin mielenkiintoista tarkastella, miten työttömyysluvut ja avointen työpaikkojen määrä on kehittynyt siirryttäessä korona-ajasta kohti normaalia. Taloustutkan Kuntakatsaus-toiminto antaa kattavan kuvan eri alueiden tilanteesta. Kuntakatsauksen avulla vertailet alueita keskenään, tarkastellen toimialasi lukuja eri alueilla sekä toimialojen välisiä aluekohtaisia eroja.
Tässä blogitekstissä tarkastellaan Suomen viiden väkiluvultaan suurimman maakunnan työllisyystilannetta ennen koronapandemian puhkeamista, pahimman pandemian aikana sekä nykyhetkellä. Aikarajaus on tällöin toukokuu 2019 – toukokuu 2022. Tarkastelussa ovat työttömien määrä, alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä sekä avointen työpaikkojen määrä.
Suomen viisi väkiluvultaan suurinta maakuntaa:
- Uusimaa (1 717 594 asukasta)
- Pirkanmaa (528 194 asukasta)
- Varsinais-Suomi (483 626 asukasta)
- Pohjois-Pohjanmaa (415 890 asukasta)
- Keski-Suomi (272 506 asukasta)
Työttömien määrä
Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään, ja joka ei ole opiskelija.
Jokaisen tarkasteltavan maakunnan työttömien määrä pysyi toukokuusta 2019 helmikuuhun 2020 suhteellisen tasaisena. Maaliskuussa 2020 nopeasti pahentunut koronatilanne ja sitä seuranneet poikkeusolot nostivat maakuntien työttömien määrää kymmenillä tuhansilla maalis-huhtikuuksi 2020. Tämän jälkeen työttömien määrä kasvoi toukokuussa vielä hieman Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, mutta kääntyi jo laskuun Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Rajoitustoimien purku touko-kesäkuussa 2020 sai aikaan laskun työttömien määrässä, ja tätä kesti jokaisessa viidessä tarkasteltavassa maakunnassa lokakuuhun 2020 asti, jolloin alkoi koronan toinen aalto. Marraskuussa 2021 työttömien määrä oli jo kääntynyt nousuun Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Seuraava selvä lasku työttömien määrässä alkoi heinäkuussa 2021, ja saavuttaessa marraskuuhun 2021, määrä oli laskenut jokaisessa maakunnassa tuhansilla.
Työttömien määrä on palannut lähelle kolmen vuoden takaista tilannetta neljässä viidestä tarkasteltavasta maakunnasta. Ainoa poikkeus on Uusimaa: vuoden 2019 toukokuussa työttömänä oli 67 860 henkilöä, mutta 2022 toukokuussa luku oli 80 337 (+12 477 työtöntä).
Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä
Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä laski opiskelujen alkaessa syksyllä 2019. Ensimmäinen poikkeuksellinen muutos tapahtui helmi-maaliskuun taitteessa 2020: maaliskuussa jokaisen tarkasteltavan maakunnan alle 25-vuotiaiden työttömien osuus oli jo noussut. Helmi-maaliskuussa 2020 nousu oli jyrkintä Uudellamaalla (noin 2,5 %) ja Varsinais-Suomessa (noin 2 %). Keski-Suomessa tilanne pysyi suurin piirtein samana. Toisin kuin muissa maakunnissa, Uudellamaalla osuus jatkoi nousua myös huhtikuussa. Uudellamaalla ero kesäkuun 2019 ja kesäkuun 2020 välillä oli huomattava, alle 25-vuotiaiden osuuden noustua noin 2 % (neljän muun maakunnan luvun ollessa lähellä vuoden takaista).
Helmikuussa 2021 noussut kolmas korona-aalto nosti taas alle 25-vuotiaiden työttömien osuutta, osuuden noustua maaliskuussa jokaisessa maakunnassa. Jyrkin nousu tapahtui Varsinais-Suomessa (1 %). Huhtikuussa osuus laski kolmessa viidestä maakunnasta, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen osuuden yhä kasvaessa. Keski-Suomessa alle 25-vuotiaiden osuus jatkoi kasvua myös toukokuussa.
Alle 25-vuotiaiden työttömien osuuden käyrä osoittaa kolmen vuoden jälkeen alas. Viimeaikainen lasku on ollut merkittävää erityisesti Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.
Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä
Kesällä ja syksyllä 2019 yli 50-vuotiaiden työttömien osuus oli liki vastakkainen alle 25-vuotiaiden työttömien osuuden kanssa. Koronan saapuminen Suomeen näkyi yli 50-vuotiaiden osuuden laskuna maaliskuussa ja huhtikuussa 2020. Toukokuussa jyrkkä lasku pysähtyi kaikissa tarkasteltavissa maakunnissa Keski-Suomea (pieni lasku) lukuun ottamatta.
Vuoden 2021 alussa koittanut kolmas korona-aalto laski maaliskuussa yli 50-vuotiaiden osuutta noin puoli prosenttia neljässä viidestä maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaalla lasku oli lähes olematonta.
Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä on vähitellen palaamassa vuoden 2019 tasolle. Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla yli 50-vuotiaiden työttömien osuus on kuitenkin muutaman vuoden otannan perusteella kasvanut.
Avoimet työpaikat
Avoimet työpaikat sisältää TE-toimistoissa laskentapäivänä avoinna olevat työpaikat, jotka työnantajat ovat ilmoittaneet TE-toimistolle.
Koronapandemia laski tarkasteltavien maakuntien avointen työpaikkojen määrää: avointen työpaikkojen määrä putosi helmi-huhtikuussa 2020 tuhansilla. Määrä tippui myös touko-kesäkuussa – joskin toukokuussa Varsinais-Suomessa tapahtui pientä nousua ja kesäkuussa Pirkanmaalla. Merkillepantavaa on, että Varsinais-Suomen toukokuun nousun jälkeen kyseisen maakunnan avointen työpaikkojen määrä romahti kesäkuussa reilulla kahdella tuhannella lähes puoleen.
Koronan ensimmäinen ja syksyllä 2020 noussut toinen aalto näkyivät vuonna 2020 eri tavoin tarkasteltavien maakuntien avointen työpaikkojen määrässä. Kolmessa viidestä maakunnasta tilanne palasi lähelle koronaa edeltänyttä aikaa, mutta Varsinais-Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla avointen työpaikkojen määrässä näkyi selvää laskua.
Kolmas korona-aalto sijoittui helmikuulle 2021, ja helmi-maaliskuussa avointen työpaikkojen määrä laski kolmessa tarkasteltavassa maakunnassa. Varsinais-Suomessa se pysyi suurin piirtein samana ja yllättäen Pohjois-Pohjanmaalla näkyi kasvua. Pohjois-Pohjanmaalla avointen työpaikkojen määrän kasvu oli huomattavaa, nousten lähes kymmenyksellä. Huhtikuulle tultaessa määrä oli laskenut kaikissa maakunnissa Keski-Suomen pientä nousua lukuun ottamatta. Neljä viidestä maakunnasta jatkoi laskua kesäkuulle, poikkeuksena touko- ja kesäkuussa avointen työpaikkojen määrää kasvattanut Pirkanmaa.
Kun toukokuun 2019 ja toukokuun 2022 asettaa vastakkain (Uusimaa 18 998 → 27 362, Pirkanmaa 4 814 → 10 532, Varsinais-Suomi 5 423 → 9 640, Pohjois-Pohjanmaa 4 118 → 6 585, Keski-Suomi 2 400 → 3 943), huomataan avointen työpaikkojen määrän kasvaneen selvästi. Jokaisen tarkasteltavan maakunnan avointen työpaikkojen määrä on noussut kymmeniä prosentteja.
Taloustutkan Kuntakatsaus-toiminnosta löydät työllisyystiedon lisäksi alueen työpaikka- ja toimialajakauman, asukastiedot, alueen mediaanit (esimerkiksi kannattavuus ja keskipalkka) ja selkeät talousdiagrammit (esimerkiksi alueen tai toimialan tulos, maksetut yhteisöverot sekä uudet ja lopettaneet yritykset). Tarkastelet myös alueen tai toimialan eri häiriötilojen määrää sekä eri mittareilla parhaiten menestyneitä yrityksiä (esimerkiksi tehokkaimmat tuloksentekijät). Kuntaindeksit-osiossa vertailet alueiden menestystä eri mittareilla, esimerkiksi yrittäjäystävällisyydessä ja maan sisäisessä muuttovoitossa.
Ota Taloustutka koekäyttöösi kahdeksi viikoksi
Käytämme syöttämiäsi tietoja vain kokeilutunnuksen luontiin ja koekäyttöjaksoon liittyvään yhteydenottoon. Tietojasi ei luovuteta kolmannelle osapuolelle. Voit olla yhteydessä yritykseemme ja pyytää tunnuksen ja yhteystietojesi poistamista tarvittaessa.
