Alkuvuodesta 2020 Suomeen iskenyt koronapandemia johti maassa kymmeniin tuhansiin lomautuksiin, kun poikkeusolot koettelivat yrityksiä. Koronavirus on ravistellut osaa Suomen maakunnista voimakkaammin kuin toisia, mutta tilanne on vähitellen palautumassa lähelle normaalia.
Nyt vuoden 2021 puolivälissä on hyvä hetki tarkastella, miltä eri alueiden lomautettujen tilanne näyttää verrattuna vuoden takaiseen. Lomautetuksi luetaan työnhakija, jonka työnantaja on lomauttanut kokoaikaisesti ilman palkkaa määräajaksi tai toistaiseksi. Kuinka paljon lomautettujen määrä on pudonnut, entä onko maakuntien välillä yhä suuria eroja? Entä miten maakuntien toimiala- ja työpaikkajakaumat mahdollisesti liittyvät lomautettujen määrään?
Vertailuajanjaksoiksi valitsimme huhtikuun 2020 sekä huhtikuun 2021. Ensin selvitimme missä maakunnissa ihmisiä oli prosentuaalisesti lomautettuna eniten huhtikuussa 2020, siis ajankohtana, jolloin koronapandemia oli alkanut jo merkittävästi vaikeuttaa yritystoimintaa. Tämä selvisi poimimalla Taloustutkan Kuntakatsauksesta tiedot maakuntien työssäkäyvistä (2019) sekä huhtikuun 2020 lomautetuista.
Lukemat ovat suhteellisen samoja, vaihdellen 5 ja 8 prosentin välillä. Ihmisiä lomautettiin vähiten suhteessa työssäkäyviin Kanta-Hämeessä sekä Keski-Pohjanmaalla (5 %), ja eniten Päijät-Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa (8 %).
Maakuntien välillä on kuitenkin eroja, kun tarkastellaan lomautettujen määrän kehitystä huhtikuusta 2020 huhtikuuhun 2021. Kuudessa maakunnassa lomautettuja ihmisiä on 4.2021 vähintään kolmasosa vuoden takaisesta:
Uusimaa
lomautettuja 4.2020: 59 921
lomautettuja 4.2021: 23 296 = 39 % vuoden takaisesta
Kanta-Häme
lomautettuja 4.2020: 3 674
lomautettuja 4.2021: 1 336 = 36 % vuoden takaisesta
Ahvenanmaa
lomautettuja 4.2020: 956
lomautettuja 4.2021: 335 = 35 % vuoden takaisesta
Lappi
lomautettuja 4.2020: 5 290
lomautettuja 4.2021: 1 837 = 35 % vuoden takaisesta
Etelä-Karjala
lomautettuja 4.2020: 3 636
lomautettuja 4.2021: 1 230 = 34 % vuoden takaisesta
Päijät-Häme
lomautettuja 4.2020: 6 132
lomautettuja 4.2021: 2 049 = 33 % vuoden takaisesta
Neljässä maakunnassa lomautettujen määrä on supistunut 4.2021 mennessä enintään neljäsosaan vuoden takaisesta:
Pohjois-Karjala
lomautettuja 4.2020: 4 414
lomautettuja 4.2021: 1 124 = 25 % vuoden takaisesta
Pohjanmaa
lomautettuja 4.2020: 4 517
lomautettuja 4.2021: 1 034 = 23 % vuoden takaisesta
Keski-Pohjanmaa
lomautettuja 4.2020: 1 263
lomautettuja 4.2021: 295 = 23 % vuoden takaisesta
Etelä-Pohjanmaa
lomautettuja 4.2020: 4 932
lomautettuja 4.2021: 1 107 = 22 % vuoden takaisesta
Loput maakunnat sijoittuvat näiden ryhmien väliin. Kuten näkyy, osassa maakuntia yritykset ovat selvinneet huomattavasti paremmin korona-ajasta. Suurin ero löytyy Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan väliltä: 4.2021 Uudenmaan lomautettujen määrä oli 39 % vuoden takaisesta, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli lähes kaksi kertaa pienempi, 22 %.
Kun korkeamman lomautusasteen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Ahvenanmaa, Lappi, Etelä-Karjala, Päijät-Häme) sekä matalamman lomautusasteen maakuntien (Pohjois-Karjala, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) toimialajakaumia vertaillaan, ymmärretään paremmin miksi lomautusasteet ja -määrät vaihtelevat suuresti.
Niissä maakunnissa, joissa työntekijöitä oli suhteellisen vähän lomautettuna huhtikuussa 2021, on huomattavasti enemmän teollisuutta kuin korkeamman lomautusasteen alueilla. Matalamman lomautusasteen alueilla on myös hieman isompi siivu tukku- ja vähittäiskaupasta ja moottoriajoneuvojen korjauksesta.
Informaation ja viestinnän osuus korkeamman lomautusasteen maakuntien toimialajakaumasta on huomattava, kun taas matalamman lomautusasteen maakunnissa on tuotantolaitoksia ja kaivostoimintaa, edustaen toimialoja, joissa koronan tuomista rajoituksista huolimatta toimintaa on kyetty jatkamaan liki entiseen malliin.
Toimialajakaumat antavat joitain vastauksia maakuntien lomautusmäärien eroihin, mutta tarkastellaan lopuksi vielä työpaikkajakaumia.
Matalamman lomautusasteen alueilla on suhteessa enemmän alkutuotannon työpaikkoja, samoin hieman enemmän jalostuksen työpaikkoja. Vastaavasti korkeamman lomautusasteen alueilla palvelut ottavat suuremman siivun työpaikkajakaumasta.
Maakunnissa viimeisen vuoden aikana tapahtuneille lomautuksille on monia koronapandemiaan liittyviä syitä. Lomautustilastot vahvistavat, että lomautusten tilanne huhtikuussa 2021 liittyi myös osittain maakunnan toimialajakaumaan sekä alueelliseen työpaikkojen jakautumiseen.
Lisää mielenkiintoisia tarkastelunäkökulmia alueellisen yritystoiminnan tutkimiseen löytyy Taloustutkan Kuntakatsauksesta. Työkaluna Kuntakatsaus antaa avaimet tehokkaisiin analyyseihin – aina yksittäisestä kunnasta usean eri maakunnan vertailuun. Taloustutkan Kuntakatsauksen avulla tarkastelet kätevästi koronan vaikutuksia ja alueen yritystoiminnan kehitystä.
Ota Taloustutka koekäyttöösi kahdeksi viikoksi
Käytämme syöttämiäsi tietoja vain kokeilutunnuksen luontiin ja koekäyttöjaksoon liittyvään yhteydenottoon. Tietojasi ei luovuteta kolmannelle osapuolelle. Voit olla yhteydessä yritykseemme ja pyytää tunnuksen ja yhteystietojesi poistamista tarvittaessa.