Kotitalousvähennys kasvattamassa yritystoimintaa

Kotitalousvähennys on verovähennys, jonka yksityishenkilö voi tehdä kotonaan tai vapaa-ajan asunnollaan teettämästään työstä, kuten siivous-, remontti- tai hoivatyöstä. Kotitalousvähennys kannustaa yksityishenkilöitä ulkoistamaan töitä itse tekemisen sijasta, ja vähennyksen käyttöönoton tavoitteena oli muun muassa lisätä työpaikkoja sekä vähentää sen piiriin kuuluvien toimialojen harmaata taloutta. Lisäksi arveltiin, että kotitalousvähennys edistäisi ilmastonmuutoksen torjumista, kun vähennystä hyödynnettäisiin lämmityspäästöjä vähentäviin remontteihin. Malli otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2001.

Tammikuussa 2021 otsikoihin nousi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) teettämä tuore tutkimus, jonka mukaan kotitalousvähennyksellä ei ole saavutettu toivottuja tavoitteita. Tutkimuksessa todetaan, että tällä hetkellä ollaan  tilanteessa, jossa kotitalousvähennystä hyödyntävät sellaiset hyvätuloiset yksityishenkilöt, jotka käyttäisivät kyseisiä palveluita joka tapauksessa. Tästä johtuen palveluiden kysyntä ei ole kasvanut eikä työpaikkojen määrä lisääntynyt. (labour.fi)

Tutkimuksen saama kritiikki

VATT:n ja PT:n teettämä tutkimus sai julkaisemisen jälkeen paljon kritiikkiä (Sutinen Teija 2021, hs.fi). Kritiikin kohteena olivat muun muassa tutkimuksen tarkoitusperät, siinä käytetyt metodit, ja e, että kotitalousvähennyksen vaikutuksia ei välttämättä pystytä havaitsemaan näin lyhyessä ajassa (Uusitalo Roope 2021, blog.hse-econ.fi). Lisäksi Antti Marttinen kommentoi artikkelissaan tutkimusta ja perustelee, miksi sen tulokset eivät ole kiistattomia. Marttisen mukaan tutkimus jättää kokonaan huomiotta kotitalouksissa töitä tekevät ihmiset (2021, peaceofcakemedia.com). Kaiken kaikkiaan tutkimus herätti paljon yhteiskunnallista keskustelua esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa ja lehtien mielipide -osioissa.

Tilanteen tarkastelua Taloustutkan lukujen avulla

Tarkastelimme miltä tilanne näyttää Taloustutkan datan perusteella: Onko toimialoilla perustettu kotitalousvähennyksen käyttöönoton jälkeen enemmän uusia yrityksiä? Millaiseen suuntaan toimialan henkilöstömäärä ja liikevaihto kehittyvät? Tätä varten valitsimme tarkasteltaviksi kaksi toimialaa, joiden tarjoamat palvelut kuuluvat ainakin osittain kotitalousvähennyksen piiriin. Valitsemamme toimialat ovat kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille (88101) ja asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen (41200).

Perustettujen yritysten määrä

Taloustutkasta saa näppärästi tarkasteltavaksi dataa perustettujen yritysten määrästä valitun ajanjakson sisällä. Koska kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 2001, tarkastelemalla vuosia ennen sitä ja sen jälkeen, saadaan perustettujen yritysten määrästä osviittaa siitä, onko kotitalousvähennyksen käyttöönotto vaikuttanut uusien yritysten ja sitä kautta työpaikkojen syntymiseen.

Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille -toimialalla yrityksiä perustettiin vuoden 2001–2020 välisenä aikana 1533. Kun tarkastellaan 20 aikaisempaa vuotta, yrityksiä perustettiin vain 193. Tästä voisi päätellä, että vuonna 2001 käyttöön otettu kotitalousvähennys olisi lisännyt palveluiden kysyntää siten, että markkinoilla on ollut tilausta uusille yrittäjille. Toisaalta 90-luvun alun lama on voinut vaikuttaa tähän lukemaan, joten otimme myös tarkasteltavaksi hieman lyhyemmän ajanjakson, jolloin lama ei enää vaikuttanut niin voimakkaasti talouteen. Vuosien 1996 ja 2000 välisenä aikana toimialalla perustettiin 164 yritystä ja vuosina 2001–2005 yrityksiä perustettiin 232.

Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen -toimialalla vuosien 2001–2020 välisenä aikana  yrityksiä perustettiin 21462, ja sitä edeltävän 20 vuoden aikana 5845. Ajanjaksolla 1996–2000 luku oli 3324, ja ajanjaksolla 2001–2005 perustettiin 3120 yritystä. 

Suhteuttamalla tarkastelussa olevilla toimialoilla perustettujen yritysten määrän siihen, kuinka paljon yrityksiä  kaiken kaikkiaan perustettiin näillä ajanjaksoilla, saa tarkemman kuvan tilanteesta. Vuosien 1981–2000 välillä yrityksiä perustettiin 310406 ja vuosien 2001–2020 välillä 536420. Vuosien 1996–2000 välillä luku oli 210019, kun taas vuosien 2001–2005 välillä se oli 90979. Suhdeluvut ovat esitettyinä alla olevassa taulukossa.

Suhdeluvuista huomataan, että yritysten määrä on vuoden 2001 jälkeisinä ajanjaksoina ollut suurempi. Tämän perusteella voisi todeta, että kotitalousvähennys on vaikuttanut positiivisesti näillä toimialoilla perustettujen yritysten määrään. On kuitenkin vaikea sanoa, mitkä kaikki tekijät näihin lukuihin ovat vaikuttaneet. Selvää on joka tapauksessa, että perustettujen yritysten määrä ei ole ainakaan suhteellisesti vähentynyt. 

Huomioitavaa on myös se, että elinkeinorakenne on 2000-luvulla muuttunut. Alkutuotannon osuus työllisyydestä laski tasaisesti ja 2000-luvulle tultaessa se oli noin 5 prosenttia. Samaan aikaan julkisyhteisöjen palveluiden työllistävyys nousi yli 20 prosenttiin (stat.fi). Tästä huolimatta kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille ja asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen -toimialat ovat kasvaneet hyvin nopeasti koko toimialaan verrattuna. Alla olevassa taulukossa on esitetty näiden kahden toimialan kasvu 2015-2019 ja koko toimialan kasvu.

 

Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitystä havainnollistavat kuvaajat

Lisäksi Taloustutkasta pystyy tarkastelemaan toimialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitystä muutamalta edelliseltä vuodelta. Vaikka dataa vuodelta 2001 tai sitä aikaisemmin ei olekaan saatavilla, voi näistä kuvaajista ymmärtää millainen trendi toimialalla vallitsee. Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille -toimialalla henkilöstömäärän kehitys on selkeästi nouseva:

 

Toimialan liikevaihto on kehittynyt samansuuntaisesti:

 

Myös asuin-  ja muiden rakennusten  rakentaminen -toimialalla henkilöstömäärä on kasvanut tasaista vauhtia:

Toimialan liikevaihto jatkaa samalla linjalla:

Tämä blogiteksti oli vasta pintakosketus aiheeseen, ja mielenkiintoista tietoa yrityksistä ja toimialoista on runsaasti lisää. Taloustutkasta löytyy dataa, jonka avulla analysoit tarkemmin talouden tapahtumia tai vaikkapa toimialojen kehityssuuntia. Tuore taloustieto yhdistettynä Taloustutkan haku- ja analyysitoimintoihin onkin oivallinen työkalu syvempään perehtymiseen ja oman toimintansa suunnitelmalliseen kehittämiseen!