Suomen elinkeinorakenne on muuttunut viimeisten 100 vuoden aikana radikaalisti. Vielä 1900-luvun alussa Suomi oli maatalousyhteiskunta, jonka bruttokansantuotteesta maatalous muodosti valtaosan ja ihmisistä valtaosa työskenteli maatalouden parissa. Muutos aikaisemmasta on ollut nopea, ja nykypäivän Suomea voikin luonnehtia jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi, jonka bruttokansantuotteesta yli puolet syntyy palvelusektoreilla.
Osasyinä elinkeinorakenteemme muutokseen ovat olleet muun muassa talouden globalisaatio, väestön ikärakenteen muuttuminen sekä teknologian kehitys. Kun halutaan ottaa selvää minkälaisessa yhteiskunnassa toimimme, on alueen elinkeinorakenteen tutkiminen oivallinen tapa saada tietoa siitä kuinka rattaat pyörivät. Onkin esimerkiksi mielenkiintoista tietää, missä suomalaisten työpaikat tänä päivänä ovat.
Iltapäivälehdet ja blogit listaavat vuosittain toimialoja, joilla on liikaa tarjontaa työntekijöistä, ja vastaavasti myös niitä, joilla työntekijöistä on pulaa. Etenkin nuorten silmissä tämä tieto on arvokasta, sillä se ohjaa kohti kannattavia, työllistymisen kannalta varmempia uravalintoja. Toisaalta tiedot kertovat myös jatkuvasti muuttuvan elikeinorakenteen tilasta.
Vuonna 2019 Duunitori (www.duunitori.fi) listasi 15 alaa, joilla työntekijöistä on eniten kysyntää. Kärkiviisikkoon lukeutuivat sekä rakennusinsinöörit että rakennusalan työnjohtajat, ja myös Tilastokeskuksen tiedot tukevat tätä listausta.
Tilastokeskuksen (stat.fi) tuoreimman tiedon mukaan teollisuusala on henkilöstöltään suurin toimiala Suomessa. Jos taas vastaavaa halutaan tarkastella yritysten lukumäärän mukaan, suurin toimiala on rakennusala. Pienimpänä toimialana kärkipaikkaa pitää sekä henkilöstömäärän että yritysten määrän perusteella kaivostoiminta ja louhinta.
Taloustutkan yrityshakukoneesta saa myös mielenkiintoista tietoa. Jos esimerkiksi haluaa selvittää suurimmat suomalaiset yritykset vaikkapa liikevaihdon mukaan, hakukone järjestää yritykset suuruusjärjestykseen. Liikevaihdoltaan suurimmaksi osoittautuu Nokia Solutions and Networks Oy.
Samanlaisen haun avulla voidaan yritykset järjestää myös henkilöstön koon mukaan, jolloin Posti Oy osoittautuu suurimmaksi suomalaiseksi yritykseksi. Jos tarkastellaan Suomen viittä suurinta maakuntaa ja niiden suurimpia yrityksiä, on tulos seuraavanlainen:
Elinkeinorakennetta seuraamalla pysyy ajantasainen käsitys siitä, millaisessa yhteiskunnassa toimimme ja millaisista palasista se rakentuu Vaikka yleistiedon lisääminen on jo itsessään mukavaa, useimmiten tällaisesta tiedosta on myös huomattavaa etua vaikkapa yrittäjyyttä suunnitellessa tai potentiaalista markkinarakoa etsiessä. Taloustutkan avulla tuorein yritys- ja toimialatieto on aina kätesi ulottuvilla. Yritysten kannattaa pysyä ajan tasalla myös oman toimintaympäristön muutoksista.