Mikä tekee kunnasta sopivan liiketoiminnan harjoittamiseen?

Maailman talous muuttuu taukoamatta, eikä Suomen talous ole immuuni muutoksille. Kaikki voi muuttua päivässä, joten tärkeimpiä työkaluja onnistuneelle yritystoiminnalle ovat ajantasainen tieto ja käsitys siitä missä tällä hetkellä mennään.

Tässä blogitekstissä tarkastelemme Taloustutkan datalla ja työkaluilla kuntien yrittäjäaktiivisuutta.

 

Yrittäjyys kunnissa 

Tietyissä kunnissa yrittäjyys on aktiivisempaa kuin toisissa, ja yhtenä syynä tälle on kuntien erilaiset suhtautumiset yrittäjyyteen. Tätä suhtautumista voidaankin mitata yrittäjämyönteisyydellä, jolle on toki useita eri mittareita, jotka voivat antaa myös varsin erilaisia tuloksia.

Taloustutka mittaa tätä kuntakohtaisesti laskettavalla yrittäjyysindeksillä, joka huomioi yritysten määrän ja määrän muutoksen, yrittäjien määrän, tuloveroprosentin, koulutustason sekä kunnan rahankäytön. Kunnan rahankäyttöä kuvaa tilinpäätöksessä eriteltyjen paikallisille yrittäjille olennaisten kunnan kulujen summa (palvelujen ostot + aineet, tarvikkeet ja tavarat + avustukset), joka sitten suhteutetaan jakamalla se tarkasteltavan kunnan väkiluvulla. Taloustutkan yrittäjyysindeksi mittaa kuntien yrittäjämyönteisyyttä asteikolla nollasta sataan.

Vaihtoehtoja Taloustutkan yrittäjyysindeksille ovat Elinkeinoelämän keskusliiton kuntaranking sekä Kuntaliiton elinvoimaindikaattori. 

EK:n kuntaranking huomioi erityisesti kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyyden (esim. kaavoituksen sujuvuuden, yritysvaikutusten huomioinnin päätöksissä), oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat) sekä osallistumismahdollisuuden palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).

Kuntaliiton elinvoimaindikaattori puolestaan seuraa muutoksia elinvoiman kannalta keskeisissä ulottuvuuksissa: väestömuutos, työpaikkamuutos, verotulojen muutos, taloudellisen huoltosuhteen muutos, sekä koulutustason muutos. 

Listasimme seuraavaan kuvaajaan kuntia yrittäjyysindeksimme ääripäädyistä.

Kysymys kuuluu: mitä Espoolla, Oululla ja Tampereella on yhteistä? Miksi juuri näissä kunnissa yrittäjyys on aktiivisempaa, kuin Suomen lopuissa 306 kunnassa? 

Entä Kotka, Salo ja Kemi? Onko kyseisillä kunnilla yhteisiä heikkouksia yrittäjyyden näkökulmasta?

 

Menestystekijöitä

Kun tarkastelemme kuntia Taloustutkan työkaluilla, voimme nopeasti huomata yhtäläisyyksiä yrittäjyysindeksin menestyjien sekä vähemmän pisteitä keränneiden kuntien välillä.

Ensimmäinen huomattava yhtäläisyys indeksissä menestyneiden kuntien välillä on väkiluvun koko. Espoon väkiluku on 300 000, Oulun ja Tampereen ovat reilu 200 000. Yrittäjyysindeksissä vähemmän pisteitä keränneet kunnat taas ovat asukasluvultaan keskikokoisia tai sitä pienempiä (Kotka 50 000, Salo 50 000, Kemi 20 000).

Kuntien tuloveroprosentit kertovat myös osan tarinasta. Yrittäjyysindeksissä menestyksekkäiden kuntien tuloveroprosentit ovat alhaisen ja keskivertoisen välillä (Espoo 18%, Tampere 20,25%, Oulu 20%). Kyseisten kuntien koulutustasot kuuluvat toisaalta Suomen korkeimpiin.

Yrittäjyysindeksissä vähemmän menestyksekkäissä kunnissa taas on verrattaen korkeammat tuloveroprosentit (Kotka 21,50%, Salo 20,75%, Kemi 21,75%).

Vastaavanlaisen analyysin yrittäjäystävällisyydestä Suomessa voi tehdä helposti Taloustutkan avulla. Muutamalla klikkauksella saat tukea yritystoimintasi kannalta ratkaiseviin päätöksiin. Jopa 80% tekemäämme käyttäjäkyselyyn vastanneista pitääkin Taloustutkaa tärkeänä työkaluna omassa työnteossaan.

Työkaluillamme toimialakohtaisia tietoja voi tarkastella aina tarvittaessa, ja 90% kyselyymme vastanneista käyttääkin Taloustutkaa vähintään kerran viikossa. 30% vastanneista löytää Taloustutkalle käyttöä päivittäin.

Kokeile sinäkin Taloustutkaa veloituksetta tänään, ja pääset kartalle oman kuntasi sekä toimialasi paikallisesta tilanteesta!