Taloustutka kokosi erilaisia yritystilastoja Suomen seitsemästä suurimmista kaupungista. Mukaan kaupungeista mahtuivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu ja Jyväskylä. Niistä tilastoista löydät yritysten kumulatiivisen liikevaihdon, perustettujen yritysten määrän sekä konkurssien määrää kaupunkitasolla tilikaudella 2016.
Pääkaupunkiseutu takoo rahaa
Pääkaupunkiseutu dominoi ylivoimaisesti kumulatiivisessa liikevaihdossa mitattuna. Havainto korostaa selkeästi tutuksi tuleet ilmiöt kuten Etelä-Suomeen kohdistuvan muuttoliikkeen ja työpaikkojen keskittymiseen pääkaupunkiseudulle. Kumulatiivisella liikevaihdolla mitattuna suurin kaupunki (Helsinki) oli liki 60 kertaa isompi kuin seitsemänneksi suurin (Jyväskylä).
Suomen yrityskanta terveellä pohjalla
Tilastojen valossa Helsinki dominoi niin perustettujen yritysten, kuin konkurssienkin määrässä. Ero perustettujen yritysten määrässä on yli kolminkertainen kakkostilaa pitävään Espooseen. Tampere – Pirkanmaan Piilaaksoksikin kutsuttu – houkutteli kolmanneksi eniten uusia yrittäjiä vuonna 2016.
Helsinkiä lukuun ottamatta merkittäviä eroja konkurssien määrässä eri kaupunkien välillä ei ole. Tilastojen perusteella konkurssien määrä on perustettuihin yrityksiin nähden hyvin matala. Suomalaisten yritysten määrä onkin viime vuosina ollut kasvussa.
Yritysten voimakas alueellinen jakautuminen synnyttää erilaisia ongelmia
Pääkaupunkiseudun selkeä yliedustus yritystilastojen kärjessä luo omat ongelmansa. Pienempien asuinalueiden on yhä hankalampaa luoda uutta paikallista liiketoimintaa, kun ihmiset muuttavat työpaikkojen perässä pääkaupunkiseudulle tai muutamaan isompaan kasvavaan kaupunkiin. Onneksi monet kehittyvät toimialat, kuten ohjelmisto- ja tietotekniikka, mahdollistavat etätyöt ja muut joustavat työnteon mallit, jotka eivät ole niin vahvasti työntekijän asuinpaikkakunnasta riippuvaisia.
Yrityskeskittymät, paikallinen talouskasvu ja voimakas muuttoliike Etelä-Suomeen nostavat myös asumisen hintaa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Palkkakehitys ja ihmisten ostovoima eivät välttämättä pysy kehityksen perässä, jolloin yksityiset kotitaloudet velkaantuvat aikaisempaa enemmän. Vastaavasti pienillä paikkakunnilla asuntojen hinnat laskevat ja syrjäisiltä paikkakunnilta työn perässä muuttavien on haastavaa myydä asuntojaan. Näin työvoiman liikkuvuuteen on syntynyt rajoittavia tekijöitä, jotka ääritapauksessa estävät töiden perässä muuton kasvukeskuksiin.
