(Value added)
Jalostusarvo kuvaa yrityksen hankkimilleen tavaroille ja palveluille tuottamaa lisäarvoa. Tunnuslukuna jalostusarvo/henkilöstökulut kertoo henkilöstön tuottavuudesta, eli siitä kuinka paljon lisäarvoa on pystytty luomaan suhteessa tarvittaviin henkilöstökuluihin.
Mitä korkeamman arvon tunnusluku saa, sitä suurempi on työntekijöiden tuottavuus ollut. Jos luku on 1, synnytetty arvo on kulutettu henkilöstökuluihin. Jos luku taas on alle yksi, henkilöstön käyttö ei ole ollut tehokasta, sillä kustannuksia on kulunut enemmän kuin arvoa on saatu synnytettyä. Tunnuslukua voidaan käyttää myös yrityksen työvoimavaltaisuuden arvioimisessa. Tunnusluku voi olla käyttökelpoinen myös silloin, kun halutaan tehdä päätelmiä yrityksen työvoimavaltaisuudesta. Tunnusluku vaihtelee toimialoittain.
(Working capital)
Yrityksen juoksevaan liiketoimintaan sitoutuneen pääoman määrä. Käyttöpääoma osoittaa liiketoiminnan aiheuttaman käyttörahoituksen tarpeen.
Yleisesti voidaan sanoa, että mitä pienemmällä määrällä käyttöpääomaa yritys pärjää, sitä parempi. Luku voi siis olla myös esimerkiksi suurten ennakkomaksujen johdosta negatiivinen.
(Working capital ratio)
Käyttöpääomaprosentti kertoo, kuinka paljon pääomaa on sitoutunut yrityksen liiketoimintaan suhteessa liiketoiminnan laajuuteen.
Käyttöpääoman suhteuttaminen liikevaihtoon parantaa mahdollisuuksia vertailla useita yrityksiä, sillä käyttöpääoman määrä riippuu liikevaihdosta. Tunnuslukua voidaan kuitenkin vertailla vain saman toimialan yritysten kesken.
(Net working capital)
Nettokäyttöpääoma osoittaa kuinka suuri osa yrityksen rahoitus- ja vaihto-omaisuudesta on rahoitettu omalla tai pitkäaikaisella vieraalla pääomalla.
Nettokäyttöpääoma kertoo kuinka paljon tarvitaan pitkäaikaista pääomaa, jotta vaihto- ja rahoitusomaisuus saadaan rahoitetuksi. Liiketoiminnan kasvaessa nettokäyttöpääoman tarve kasvaa, jolloin tunnusluvun avulla voidaan arvioida yrityksen tulevaisuuden rahoitustarpeita.
(Net working capital per turnover ratio)
Nettokäyttöpääomaprosentti kertoo nettokäyttöpääoman suhteutettuna toiminnan laajuuteen eli liikevaihtoon.
Nettokäyttöpääomaprosentti kertoo kuinka paljon ja minkälaista pääomaa yrityksen liiketoimintaan on sitoutunut. Tunnusluku mahdollistaa yritysten välisen vertailun, mutta tunnuslukua voidaan vertailla vain tietyn toimialan yritysten kesken.
(Inventories turnover rate)
Vaihto-omaisuuden kiertoaika kertoo kuinka moneksi päiväksi pääoma keskimäärin sitoutuu vaihto-omaisuuteen eli varastoon. Luku kertoo kuinka tehokkaasti yrityksen valmistus ja varastointi toimivat, eli kuinka kauan tavara keskimäärin seisoo varastossa.
Mitä pienempi luku on, sitä tehokkaammin yritys hoitaa materiaalihallintonsa ja sitä vähemmän pääomaa sitoutuu. Toimiala ja yrityksen toiminnan luonne vaikuttavat tunnunluvun suuruuteen, sillä esimerkiksi palveluita tarjoavilla yrityksillä ei ole välttämättä ollenkaan varastoa.
(Sales receivables turnover)
Myyntisaamisten kiertoaika kertoo kuinka monta päivää myyntitulot ovat keskimäärin saamisina ennen kuin ne saadaan rahana yrityksen kassaan.
Tunnusluku kertoo siitä, kuinka tehokkaasti yritys pystyy perimään saatavansa. Mitä pidemmät maksuajat yritys myöntää asiakkailleen, sitä kauemmin kestää saada maksut ja sitä enemmän pääomaa sitoutuu.
(Accounts payable turnover)
Ostovelkojen kiertoaika kertoo kuinka monta päivää aine- ja tarvikeostot ovat keskimäärin ostovelkoina. Yrityksen rahoituksen kannalta ostovelkarahoitus merkitsee tavarantoimittajalta saatua lyhytaikaista korotonta luottoa.
Mitä korkeamman arvon tunnusluku saa, sitä tehokkaammin pääoma on käytössä. Kuitenkin liian korkea arvo voi olla merkki yrityksen liian vähäisestä pääomasta myynnin kasvun tukijana. Tavoiteluku on 1.
(Capital turnover ratio)
Pääoman kiertonopeus kertoo kuinka monta kertaa yritys kierrättää koko pääomansa liiketoiminnassaan tilikauden aikana. Tunnusluvun jakajana käytetään joskus keskimääräistä sijoitetun pääoman määrää. Näin laskettua tunnuslukua kutsutaan sijoitetun pääoman kiertonopeudeksi. Tunnusluvun arvo vaihtelee varsin paljon toimialoittain.
Ostovelkojen kiertoaikaluvun kasvu merkitsee usein yrityksen maksuvalmiuden heikkenemistä.
